Siirry sisältöön

Omakotitalon lämmönjakolaitteiston ennakoiva saneeraus tuo säästöä ja mielenrauhaa

Kaukolämpö on helppo ja edullinen lämmitysmuoto, mutta ikävien yllätysten välttämiseksi lämmönjakokeskus kannattaa uusia 25–30 käyttövuoden välein. Hyvinkääläisperheen rintamamiestalossa remontti suoritettiin ennakoivasti.

Mitkään tekniset laitteet eivät ole ikuisia. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten kohdalla enimmäiskäyttöikähaarukka on 25–30 vuotta. Myös Hyvinkään Lämpövoiman asiakaskunnassa on kuitenkin sellaisia kiinteistöjä, joissa luotetaan jopa 35–40 vuotta vanhaan tekniikkaa.

”Moni ajattelee asiaa siltä kannalta, että koska laitteet toimivat, ne käytetään loppuun, vaikka niiden käyttöikä on jo ylittynyt. Suosittelemme asiakkaillemme ennakoimista, sillä laitteilla on ikävä tapa rikkoutua pahimpaan mahdolliseen aikaan – yöllä, kylmään vuodeaikaan ja/tai juhlapyhinä. Kun kiinteistö on ilman lämpöä ja korjaukset joudutaan teettämään ilman kilpailutusta kiireellisenä työnä, lasku on sen mukainen. Ja lisälaskua tulee yleensä korvaavasta lämmitysmuodosta kohonneen sähkölaskun muodossa”, muistuttaa Hyvinkään Lämpövoiman palveluinsinööri Ville Rouvinen.

Kauppi ja Sakajarvi

Jarmo Kauppi ja Leena Säkäjärvi arvostavat sitä, että kaukolämpö tekee elämisen huomattavan helpoksi.

Rouvinen kannustaa Lämpövoiman asiakkaita tarkistuttamaan kriittisessä iässä olevat tai sen ylittäneet laitteistot asiantuntijalla, joko Lämpövoiman tai putkiliikkeen edustajalla, jos tarkoituksena ei ole pelata lämmityksellä uhkapeliä.

Lämmönvaihtimen tarkastaminen perustuu suurimaksi osaksi silmämääräisiin ja aistinvaraisiin havaintoihin ja laitteistolle määriteltyyn käyttöikään. Vuotojäljet sekä ruosteessa olevat liitokset ja putkien reunat antavat viitteitä siitä, kuinka pitkään laitteisto voi vielä kestää. Mutta siinä vaiheessa, kun hanasta tulee vihreää vettä, tiedetään, että lämmönjakokeskukseen on tullut sisäinen vuoto ja edessä on kiireellinen remontti.

 

Ennakoinnilla käyttövarmuutta

Hyvinkään Sahanmäkeen vuonna 1950 valmistuneen rintamamiestalon lämmitys hoidettiin alkuvuosikymmenet puilla. Puulämmitys korvattiin vuonna 1968 öljylämmityksellä.

”Edellinen omistaja liitätti talon vuonna 1994 kaukolämpöverkkoon. Ostimme talon keväällä 2000 ja olemme asuneet nyt 21 vuotta tekemättä lämmitykselle mitään – olemme vain nauttineet kaukolämmöstä. Lämmintä vettä on riittänyt isommankin porukan saunoessa ja käydessä suihkussa, ja aina on ollut lämmintä”, kertoo Jarmo Kauppi.

Jarmo Kauppi ja Leena Säkäjärvi ovat tehneet taloonsa energiatehokkuusremontteja, muun muassa uusineet ikkunat ja vesikaton sekä tehneet julkisivuremontin. Vesikaton vaihdon yhteydessä yläpohjaan lisättiin eristettä.

Jarmo Kauppi ja Leena Säkäjärvi ovat tehneet taloonsa energiatehokkuusremontteja ja muuttaneet sen rakenteita.

”Edellisellä omistajalla kului vuodessa kaukolämpöä 25 megawattituntia, meillä kulutus on pudonnut noin 15 megawattituntiin. Meillä on neljä lasta, ja kun he kaikki asuivat kotona, se näkyi lämpölaskussa.”

Nurmijärven Sähköllä energianeuvojana työskentelevä Jarmo Kauppi tiedosti hyvin sen, että vuodelta 1994 olleen lämmönvaihtimen laskennallinen elinikä oli täyttynyt jo monta vuotta sitten.

”Ei sen kanssa ollut mitään ongelmia, mutta ne myös haluttiin välttää – yleensähän ongelmat iskevät jouluaattona! Emme halunneet vaihdattaa lämmönvaihdinta tulipalokiireellä kovien pakkasten aikaan vaan teettää työn hallitusti lämmityskauden ulkopuolella. Olisihan se voinut kestää vielä vuosia, mutta sitä riskiä ei kannattanut ottaa. Remontin yhteydessä tehtiin monia teknisiä parannuksia, ja tähänkin saakka hyvin jatkunut käyttövarmuus saadaan nyt jatkumaan ainakin seuraavat 25 vuotta”, perustelee Jarmo Kauppi elokuussa valmistunutta remonttia.

 

Tarkempaa lämmön säätöä

Pienenä alkusysäyksenä remontin käynnistämiselle toimi sekoitusventtiili, joka alkoi omatoimisesti säännöstellä antamansa lämpimän käyttöveden määrää. Pelkkä venttiilin vaihto olisi maksanut osineen ja töineen noin kymmenesosan nyt toteutetun lämmönvaihdinurakan kokonaishinnasta.

Kauppi pyysi aikoinaan tarjouksen sekä Hyvinkään Lämpövoimalta että muutamalta putkiliikkeeltä.

”Yksi yrittäjä kävi katsomassa, mutta häneltä ei tullut koskaan tarjousta! Hyvinkään Lämpövoiman sopimusurakoitsijana toimivan Riihimäen Öljypoltinhuollon toimesta asiat sen sijaan etenivät sekä suunnittelun että työn osalta. Tällainen remontti kannattaa teettää kesällä, sillä lämmitykseen ja käyttöveteen tulee pieni katko”, ohjeistaa Kauppi.

Säkäjärven ja Kaupin omakotitalon lämmitysjärjestelmän teknisiin parannuksiin kuuluu parempi ohjausautomatiikka, joka säätää lämpötilaa entistä tarkemmin. Myös talon patteritermostaatit vaihdettiin uusiin, koska niidenkin käyttöikä on rajallinen. Ja kun vanha kaksipiirinen lämmönvaihdin korvaantui kolmipiirisellä, niin lattialämmitykselle on nyt oma piiri. Sen ansiosta kellarikerroksen lattialämmitystä on mahdollista käyttää kesäaikaan, mikä ei onnistunut vanhalla lämmönvaihtimella.

 

Kaukolämpö helpottaa elämää

”Arvostan tällaisessa projektissa luotettavuutta, asioiden hoitumisen helppoutta ja asiantuntijoiden teknistä osaamista. En suosittele menemään halvimman vaan kilpailukykyisimmän tarjouksen mukaan, silloin rahalle saa vastiketta”, toteaa saamaansa palveluun erittäin tyytyväinen Jarmo Kauppi.

Leena Säkäjärvi ja Jarmo Kauppi arvostavat kaukolämmössä lämmityksen helppoutta, järjestelmän edellyttämää pientä tilan tarvetta ja varmatoimista tekniikkaa, joka tekee elämisen huomattavan helpoksi.

”On hienoa, että meillä on suuri määrä ammattilaisia 24/7 varmistamassa, että talossa riittää lämpöä – siitä ei tarvitse huolehtia tai olla huolissaan. Odotan remontin jälkeen energiankulutukseen pientä säästöä. Vanhassa järjestelmässä pumput olivat joko päällä tai pois, mutta nyt pumppuja säädetään portaattomasti – lämpötilan säätö on nyt entistä tarkempaa. Mutta energiansäästöä enemmän tällä remontilla tähdättiin luotettavuuden parantamiseen”, painottaa Jarmo Kauppi.

Palveluinsinööri Ville Rouvisen karkea kokonaiskustannusarvio omakotitalon kaukolämmönjakokeskuksen uudistamiselle on 5 500–6 500 euroa. Kustannus riippuu pientalon kaukolämpölaitteiden suuruusluokasta ja lämmityspiirien määrästä.

Jos kiinteistö liitetään kaukolämmön piiriin, niin silloin vanhan lämmitysjärjestelmän laitteet korvataan kaukolämmön laitteilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt omakotitaloille ja taloyhtiöille energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, kuten öljylämmityksestä luopumiseen. Kotitalousvähennykseen tulee vuodelle 2022 korotus, joka koskee öljylämmityksestä luopumista ja sen korvaamista ympäristöystävällisemmällä lämmitysmuodolla, esimerkiksi kaukolämmöllä. Kyseiseen energiaremonttiin myönnetään korotettu 3 500 euron vähennys ja vähentää voi 60 prosenttia työn osuudesta.

Rouvinen opastaa Kauppista

Jarmo Kauppi (vas.) sai opastuksen uuden kaukolämmönjakokeskuksen käyttöön Hyvinkään Lämpövoiman palveluinsinööriltä Ville Rouviselta.

Lämmitysjärjestelmä

Kaukolämmönjakokeskuksen uudistaminen kannattaa ajoittaa kesäaikaan, sillä remontin aikana kiinteistö on jonkin aikaa ilman lämpöä.

Ville Rouvinen tarkastaa

Palveluinsinööri Ville Rouvinen tarkisti Hyvinkään Lämpövoiman edustajana, että urakoitsija oli tehnyt työnsä niin, että kaukolämmönjakokeskus voitiin luovuttaa tilaajalle.

Urakoitsija tarkastaa

Urakan toteuttaneen Riihimäen Öljypoltinhuollon edustaja varmisti ennen luovutusta laitteiden toimivan säätöjen mukaisesti ja teki talon teknisiin dokumentteihin liitettävän käyttöönotto- ja virityspöytäkirjan.