Kaukolämpö tuntematon menestystekijä taltutettaessa energiakriisiä Pohjolan ilmastossa

Maaliskuu 2022 talviloma Itävallan Alpeilla on juuri alkamaisillaan. Samalla viikolla Itävallasta on poistettu koronan aiheuttamat yhteiskunnalliset rajoitukset. Kaikkialla näkee vapautuneita ihmisiä, jotka ovat juuri palanneet vanhaan normaaliin.

Välittömästi tätä vanhaa normaalia koetellaan uudelleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa ja sen siviiliväestöä kohtaan on alkanut reilu viikko takaperin pahentaen samalla Euroopassa loppukesästä 2021 alkanutta energiakriisiä entisestään. Useimpien polttoaineiden hinnat ovat ennennäkemättömän korkealla tasolla ja entistä kovemmat pakotteet ovat ajamassa Euroopan energiajärjestelmän entistä tiukemmalle venäläisen polttoaineen roolin pudotessa vähitellen murto-osaan eurooppalaisilla energiamarkkinoilla.

Suomalaisten arjessa tämä näkyi ensimmäisenä konkreettisesti bensapumpuilla. Hieman myöhemmin tämän jälkeen kuluttajien laskuilla alkoi pyöriä ennen näkemättömän korkeita maakaasun ja sähkön hintoja venäläisten energiaverkkojen irrotessa eurooppalaisista verkoista.

Hiihtohississä istuessa puhelin soi. Eräs kaasuasiakas soittaa ja kysyy Hyvinkäällä kaasun jakelun tilannetta, jos venäläisen kaasun tuonti Suomeen loppuu. Kerron, että kaasujärjestelmät toimivat toistaiseksi normaalisti, mutta tulevaisuudessa voi jakelun osalta tulla haasteita, koska Balticconnector-kaasuputkien toimituskapasiteetti ei tule riittämään koko Suomen kaasunkysyntään. Kerron asiakkaalle, että pystymme toteuttamaan muutoksen hiilineutraaliin ja toimitusvarmaan kaukolämpöön nopeallakin aikataululla, mikä olisi samalla kannattavaa kaasunhintojen karatessa kohti taivaita tulevaisuuden epävarmuuden valuessa markkinahintoihin.

Rinneravintolassa istuessa mietin, että yksi vaihtoehto on tulevalle talvelle se, että emme tule saamaan tulevaksi talveksi pellettiä ainakaan kotimaisilta markkinoilta. Koittaa toukokuu ja tämä ajatus konkretisoituu entistä selvemmin sen hetkisen pellettitoimittajan vetäytyessä vähin äänin jatkosopimusneuvotteluista. Samalla mietimme Lämpövoimalla, että mitä vaihtoehtoja meillä on. Kevään mittaan meillä on kertynyt vain epävarmoja tarjouksia joiltakin pellettijobbareilta. Kotimaiset pellettitehtaat kertovat kapasiteetin myydyn loppuun ja näkymien olevan pitkälle tulevaisuuteen utuiset.

Istahdamme alas ja mietimme, että löytäisimmekö jostakin lähialueelta varaston, johon hankkisimme pellettiä sieltä mistä sitä saamme, pelletin välivarastointia varten. Tällainen varasto löytyy ja aloitamme pelletin hankinnan niiden kanavien kautta, jotka meillä on sillä hetkellä käytettävissä etsien samalla uusia hankintakanavia. Onnistumme heinäkuun helteiden aikaan hankkimaan välivarastoon pellettiä, mikä tuo pientä lisäturvaa alkusyksylle, mutta ei riitä enää varsinaiselle lämmityskaudelle. Kesän aikana löytyy toinenkin hankintakanava, jota kautta saamme pellettiä satamassa olevasta varastosta suoraan lämpökeskuksillemme.

Tämä hankintakanava auttaa syksyn yli niinä hetkinä, kun näyttää hetkittäin, että pelletti meinaa loppua ja joutuisimme pelletin sijaan siirtymään kevyen polttoöljyn käyttöön. Loppukesän ja alkusyksyn aikana on ilmestynyt useita muitakin hankintakanavia aiemman parin kanavan rinnalle. Pellettiä kerrotaan mahdollisesti olevan saatavilla niin Espanjasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Turkista, Baltiasta ja jopa Vietnamista. Erinäköisiä aiesopimuksia ja ehdotelmia pyörii pöydällä, milloin epämääräisien maksuehtojen, toimitusaikojen kuin myös puuttuvien kestävyystodistusten osalta. Yhtiön polttoainespesialistilla on laukut pakattuina ja lentoliput liki takataskussa pariinkin kertaan tarkoituksena lähteä auditoimaan mahdollisen pellettitoimittajan tehdas, kunhan luotettava kestävän pelletin toimittaja löytyy ulkolamailta.

Näistä yksikään vaihtoehto ei konkretisoidu, mutta marraskuun alkupuolella olemme saaneet tarjouksen kestävyyskriteereiden mukaisesta pelletistä, jonka hinta on poikkeuksellisen kova historialliseen pelletin markkinahintaan peilaten. Samaan aikaan rakennamme budjettia tulevalle talvelle eri skenaarioille tietoisina siitä, että kestävää pellettiä tullaan tulevalle talvelle saamaan, mutta hinta saisi olla muutaman napsun lähempänä vanhaa markkinatasoa. Leuto marraskuu kuitenkin vähitellen rauhoittaa kysyntää pellettimarkkinoilla ja pellettiä alkaa virrata entistä enemmän ulkomailta myös suomalaisten saatavilla.

Eräänä marraskuisena perjantaina puhelin soi ja soittajana on tunnettu polttoainekauppias, jolla on hyvät kontaktit pohjoismaisilla markkinoilla toimivaan isoon pellettitraderiin. Kerron hänelle meidän pelletin vuositarpeemme ja mahdollisuudesta ottaa tämä erä omiin varmuusvarastoihimme sekä sen, että pelletin tulee olla kestävyyskriteereiden mukaista. Polttoainemyyjä lupaa palata iltapäivästä asiaan tarjouksen kanssa. Käymme tarjouksen yksityiskohdat läpi ja toteamme tarjouksen olevan markkinatilanne huomioiden varsin kilpailukykyinen. Lisäksi pelletinmyyjänä on luotettava iso toimija, jolla on alalla hyvä maine. Parin hintaneuvottelukierroksen jälkeen pääsemme sopimukseen, jonka jälkeen pääsemme valmistelemaan toimituksen logistiikkaa.

Pian koittaa joulukuu. Laskemme omissa ja yhteistyökumppanin varastoissa olevan pelletin määrää ja sitä, miten se tulisi riittämään joulukuussa säiden kylmetessä ennen kuin saamme tämän pellettierän laivattua Inkoon satamaan, purettua laivan sekä kuljetettua sen välivarastoihimme. Laivatoimituksen ajankohdan varmistuminen venyy ja puhelin soi taas uudemman kerran. Samainen pellettikauppias, joka on myynyt meille pellettierän, kertoo, että sopivan kokoista laivaa ei meinaa löytyä. Saamme pelletin kuitenkin koko luokkaa isommalla laivalla nopeammin, jos hankimme pellettiä hieman sovittua enemmän.

Kerron myyjälle, että tiedän muutamia pelletin käyttäjiä, joilta voisi olla tarpeita pelletille ja pyydän, että hän antaa hieman aikaa järjestelyille. Soitan parille tutulle pelletinkäyttäjille. Kerron, että meillä olisi toimitus tulossa ja että isompaa laivaan mahtuisi myös erät pellettiä myös heille. Pääsemme heidän kanssaan pienen kirjeenvaihdon jälkeen sopimukseen ja samalla hankimme pelletille tilapäisesti lisävarastotilaa, koska pelletti ei tulisi mahtumaan alun perin suunniteltuihin varastoihin.

Joulu kuitenkin painaa päälle ja laivaa ei meinata tästä huolimatta saada satamaan ajoissa. Soitamme pellettikauppiaalle ja kerromme, että pelletti tulee saada ensi viikolla satamaan. Pellettikauppias lupaa palata pian asiaan. Hän kertoo, että laivan ajankohtaa ei voida vielä varmistaa, mutta hän on saanut tältä eurooppalaiselta pellettikauppiaalta lupauksen, että saamme kumipyörillä toimitettuna pellettiä suoraan lämpökeskuksillemme, niin kauan kuin tarvitsemme ennen laivan satamaan saapumista. Lopulta tätä pellettiä ajatetaan lämpökeskuksille noin 10 % pelletin vuosikulutuksesta.

Koittaa loppiaisviikonloppu. Tiedossa on, että laiva on satamassa seuraavana maanantaina. Marinetraffic-palvelu käyttöön ja seuranta päälle. Tulossa on meriteitse ensimmäinen polttoainelasti Lämpövoimalle sitten 1980-luvun alun, jolloin Hyvinkäällä käytettiin kivihiiltä polttoaineena Sahanmäen lämpökeskuksella. Silloin laivan liikkeitä seurattiin perimätiedon mukaan lankapuhelimen välityksellä.

Laiva tulisi purkaa 36 tunnissa ja maanantaiaamuna vielä viimeiset varmistukset puhelinsoiton muodossa satamaan, kuljetusliikkeelle ja varastoille, että kaikki on kunnossa. Inkoon satamapäällikkö on aktiivinen ja päivittää myöhemmin tilannetietoa useampaan kertaan.

Tiistaiaamuna ajelemme Hyvinkäältä vielä valvomaan laivan purkua. Uuden LNG-tankkerin koristaessa maisemaa taustalla Inkoon satamapäällikkö kertoo kaiken sujuneen ongelmitta, eikä vallitseva kevyt pakkaslumisade haittaa purkua. Laivan poistuessa Inkoosta jo maailman merille käymme vielä polttoainetoimittajan kanssa jumpan, että kaikki vaadittavat kestävyystodistukset löytyvät pelletin osalta.

Toimitettu pelletti osoittautuu lopulta laadultaan vielä paljon paremmaksi kuin sopimuksen standardivaatimukset edellyttävät. Veikkarin pellettipölypoltin toimii aiempaa huomattavasti paremmalla teholla, eikä palamattoman tuhkan kanssa ole juuri ongelmia. Samalla olemme rakentaneet uuden huoltovarmuutta parantavan konseptin, mikä varmistaa kestävän pelletin saatavuuden Hyvinkääläisten kotien lämmittämistä varten myös tulevaisuudessa, vaikka kotimaisen pelletin saatavuus heikentyy tulevaisuudessa entisestään raaka-ainepulan haitatessa pelletintuotantoa.

Maaliskuu 2023 talviloma Ranskan Alpeilla. Suunnittelimme syksyllä, että pakkaamme skibageihin suksien tilalle klapeja, koska kuluvan talven osalta kaasun saatavuudessa Euroopassa oli useita kysymysmerkkejä venäläisen kaasun kupliessa Itämeren altaassa. Tämä pelko osoittautui kuitenkin turhaksi kiitos leudon talven ja eurooppalaisen energiajärjestelmän nopean kehitysloikan varsinkin kaasujärjestelmän osalta. Lisäksi Suomessa energiakriisin vaikutusta on pienentänyt sadat kaukolämpöverkot, jotka pääsääntöisesti lämpiävät uusiutuvilla ja hukkalämmön lähteillä. Kun ajassa mennään parisen talvea eteenpäin, esimerkiksi hyvinkääläisten kaukolämpökotien lämmityksessä käytetään kymmenkuntaa eri lämmönlähdettä.

Tällä talvilomalla ei ole odotettavissa puhelinsoittoa kaasun saatavuudesta huolestuneelta asiakkaalta, koska kyseinen kaasuasiakas vaihtoi syksyn aikana kaasun uusiutuvaan kaukolämpöön. Niin kaukolämpöä kuin pellettiä riittää Hyvinkäällä riittää myös tulevina vuosina – myös niinä vuosina, kun Suomessa on kunnon talvi.

Kiitos Otto, Sanna ja muu Lämpövoiman porukka sekä asiakkaat ja yhteistyökumppanit vaiherikkaasta ja työntäyteisestä eurooppalaisen energiakriisin 1. vuodesta. Hyvinkääläisten kaukolämmittäjien kodit on saatu energiakriisin keskellä pidettyä lämpimänä pitkälti hukkalämpöjä ja uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä ja niiden hyödyntämisessä on tehty liki uusia ennätyksiä vähentäen samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Sami Pesonen,
Asiakkuus- ja verkostopäällikkö