Siirry sisältöön

Lämmöntuotanto

Tällä sivulla voit tutustua kaukolämmön vastuulliseen tuotantoon, tuotannon jakautumiseen ja toimintamme ympäristövaikutuksiin.

Kaukolämpöä kiertotaloudesta

Olemme jo pitkään nojautuneet kiertotalouden mahdollisuuksiin kaukolämmön tuotannossa, joista yksi tärkeimmistä on jätteiden energiahyötykäyttö: kierrätyskelvottomat jätteet käsitellään termisesti eli poltetaan. Jätteiden käsittelyssä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen kaukolämmöksi. Kaukolämmön kohdalla kiertotalous tarkoittaa jätteiden käsittelystä syntyvien lämpöjen hyödyntämistä, materiaalien kierrättämistä, pitkäikäisten laitteiden ja laitoksien rakentamista sekä niiden huoltoa ja kunnostusta pitkällä aikavälillä.

 

Kaukolämmön tuotanto

Energiatehokas tuotanto ja jakelu

Kaukolämpömme tuotannossa jätteenkäsittelyn yhteydessä vapautuva energia otetaan talteen kaukolämmöksi – tämänkaltainen yhteistuotantoa hyödyntävä energiajärjestelmä on yksi maailman energiatehokkaimmista. Teemme jatkuvaa työtä energiansäästön eteen tuotantolaitosten ja jakeluverkon parissa sekä autamme asiakkaita rakennusten energiansäästössä. Hyödynnettäväksi haetaan uusia lämmönlähteitä, tuotantolaitosten ja jakeluverkon toimintaa optimoidaan ja jakeluverkon häviöitä pienennetään.

lämpökeskus

Vastuullinen lämmönhankinta

Hyvinkään Lämpövoiman lämmönhankinnasta yli 90 % perustuu uusiutuviin ja jätteen käsittelyn yhteydessä syntyviin lämpöihin. Jätelämpö on Fortumin Riihimäen laitokselta peräisin olevaa, jätteenpoltosta syntyvää hukkalämpöä, joka muutoin jouduttaisiin lauhduttamaan ilmaan. Fossiilisia polttoaineita, maakaasua ja öljyä, käytetään talvikaudella ja päätuotantolaitosten mahdollisissa vikatilanteissa.

Uusiutuvia biopolttoaineita tuotannon tukena

Osa kaukolämmöstämme tuotetaan bioenergiasta, kuten biokaasusta ja fossiilisia polttoaineita korvaavista pelleteistä. Uusiutuvien biopolttoaineiden ansiosta ilmastolle haitalliset metaanikaasut on onnistuttu muuttamaan vähäpäästöisemmäksi hiilidioksidiksi. Huippu- ja varapolttoaineena toimii puolestaan maakaasu, joka on vähäpäästöisin fossiilinen polttoaine. Raskas polttoöljy on vaihdettu ympäristöystävällisempään kevytpolttoöljyyn.

Veikkarin lämpökeskus
graafi joka esittää lämmön tuotannon alkuperää

Lämmöntuotannon alkuperä

Vuosi 2023 oli edellisen vuoden energiakriisin ja globaalin turvallisuustilanteen aiheuttamista riskeistä huolimatta uusiutuvien energialähteiden hankinnan kannalta myönteinen. Onnistunut puupellettien hankinta yhdessä teollisuuden hukkalämmön ja biokaasun hankinnan kanssa mahdollisti uusiutuvan energian hankintamäärän pitämisen lähes ennätyksellisellä 92,5% tasolla. Eurooppalaisen puupelletin käyttö oli 6 %. Fossiilisten polttoaineiden käyttö oli yhteensä 7,5% kokonaistuotannosta. Fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisimmän maakaasun saatavuus muualta kuin Venäjältä ja sen hinta mahdollisti kaasun käytön lisäämisen öljyn sijaan.

graafi joka esittää kaukolämmön tuotannossa käytetyt lämmönlähteet Hyvinkäällä vuosien 1978-2023 välillä

Ympäristövastuu

Toiminnan ympäristövaikutukset

Kaukolämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä rakennusten ja kotien lämmitysmuodoista. Se ei aiheuta päästöjä ilmaan ja maaperään kodin ympäristössä, eikä lisää yhteiskunnan jätemäärää. Samalla sinun ei myöskään tarvitse sitoutua fossiilisten polttoaineiden käyttöön kotisi lämmittämisessä. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat lämmöntuotantoon, mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä kaukolämpöverkkojen rakentamiseen. Toiminnalle on asetettu ympäristötavoitteet ja laadittu ympäristöohjelmat niiden saavuttamiseksi.

Aktiivista ympäristöjohtamista ja -järjestelmän kehittämistä

Hyvinkään Lämpövoimalla on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Ulkoinen auditoija varmentaa järjestelmän toimivuuden vuosittain, ja ympäristöjärjestelmän uudelleensertifiointi tehdään kolmen vuoden välein. Johto katselmoi ympäristöjärjestelmän tehokkuutta ja kehittämistarpeita vähintään kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään myös aktiivisesti sisäisten auditointien avulla. Yhtiön ympäristöjohtamista ohjaa toimintapolitiikka, jonka johto katselmoi vuosittain ja joka päivitetään tarvittaessa.

Lämmöntuotannon CO2-päästöjen kehitys

Omassa lämmöntuotannossamme todennetut CO2-päästöt olivat vuonna 2023 keskimääräiset. Talvikaudella lämmön tuotannossa käytettiin poikkeuksellisesti myös kevyttä polttoöljyä maakaasun korkeasta markkinahinnasta johtuen, mikä nosti jonkin verran CO2-päästöjä. Jätteiden energiahyötykäytöstä syntyvän hukkalämmön ja biolämmön osuutta onnistuttiin omaa toimintaa tehostamalla kasvattamaan, mikä osaltaan vähensi syntyneitä päästöjä.

graafi joka esittää lämmön co2 päästöjen kehitystä hyvinkäällä

Päästökauppa ja energiatehokkuussopimus

Hyvinkään Lämpövoiman lämpökeskukset ovat mukana päästökaupassa, jonka mukaisesti raportoidaan vuosittaiset päästöt sekä saadaan lämpökeskuksille ilmaisoikeuksia. Vuoden aikana uutena järjestelmänä otettiin lisäksi käyttöön lämmön alkuperätakuujärjestelmä, joka mahdollistaa 100%:sti uusiutuvan kaukolämmön myymisen asiakkaillemme. Edelleen näiden rinnalle valmisteltiin vuoden 2022 aikana vuoden 2023 alusta käyttöönotettavaa biomassan kestävyyskriteerijärjestelmää.

Olemme sitoutuneet Energiatehokkuussopimuksessa tehostamaan kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon energiankäyttöä sekä tekemään energiatehokkuustoimia yhdessä asiakkaiden kanssa myös energian loppukäytössä vuosien 2017 - 2025 aikana. Tämän sopimuksen osalta saavutimme sopimuskaudelle määritetyn tavoitetason vuonna 2022 eli kolme vuotta ennen sopimuskauden päättymistä.

Ympäristöluvat

Yhtiöllä on yksi voimassa olevaa ympäristölupa Sahanmäen lämpökeskuksella. Toiminnan ympäristövaikutuksista raportoidaan ympäristöviranomaisille lupaehtojen mukaisesti vuosittain. Lämmöntuotanto yhtiön lämpökeskuksilla on ollut vuonna 2022 lupaehtojen mukaista.

Sahanmäen lämpökeskuksen ympäristölupa uudistettiin vuoden 2022 aikana. Kehitämme Sahanmäen toimintaamme entistä ympäristöystävällisemmäksi uudistamalla tuotantolaitteistojamme ja ottamalla käyttöön jatkuvatoimisia päästöjen tarkkailujärjestelmiä.