Toimintakertomus vuodelta 2021
Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
Vuosi 2021 oli sekä alkutalven että loppuvuoden lämmityskaudella poikkeuksellisen kylmä, mistä johtuen kaukolämmön myyntimäärä 344 (291) GWh kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Maakaasun myyntivolyymi säilyi aikaisemmalla tasolla 12 (11) GWh.
Energiamarkkinoilla hinnat lähtivät nousuun poikkeuksellisen matalan koronavuoden 2020 jälkeen. Loppukesästä eteenpäin nähtiin erittäin korkeita noteerauksia mm. maakaasun, kivihiilen, öljyn, sähkön ja päästöoikeuksien markkinahinnoissa. Energian hankintakustannukset kasvoivat merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.
Kaukolämmön hinta ei muuttunut vuoden aikana. Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämmön hinta on edelleen erittäin kilpailukykykyinen. Se on kaikissa Energiateollisuus ry:n jaottelun mukaisissa kuluttajaryhmissä valtakunnallisen keskihinnan alapuolella, ja myös alueellisesti edullisin. Uusia asiakkaita liitettiin kaukolämpöverkkoon 23 kappaletta (15) ja yksi asiakas irtautui kaukolämmöstä. Asiakkaiden lukumäärä oli vuoden lopussa 1.966 kappaletta (1.946). Hyvinkään asukkaista arviolta noin 75 % on kaukolämmön piirissä.
Toimintakulujen suurin yksittäinen menoerä olivat lämmön hankinta ja omien laitosten polttoaine-kustannukset. Taulukossa 1 on kuvattu lämmönlähteiden osuudet kokonaislämmönhankinnasta. Biolämpöön ja jätteen käsittelyn yhteydessä syntyvään lämpöön perustuvien lämmönlähteiden osuus koko energianhankinnasta oli yhteensä 86 (96) %. Ekolämpö on Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen jätteidenkäsittelylaitoksella tuotettua jätteen käsittelyn yhteydessä syntynyttä lämpöä.
Lämmönlähteiden osuudet kokonaislämmönhankinnasta Hyvinkäällä
Lämmönlähteiden osuudet (%) | 2021 | 2020 | 2019 |
---|---|---|---|
Ekolämpö | 78,7 | 87,7 | 81,5 |
Teollisuuden hukkalämpö | 0,8 | 1,1 | 0,7 |
Pelletti | 5,3 | 4,6 | 5,7 |
Kaatopaikkakaasu | 1,1 | 1,7 | 1,6 |
Maakaasu | 7,9 | 4,1 | 10,0 |
Öljy | 6,2 | 0,2 | 0,6 |
Ekolämpö on Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen jätteidenkäsittelylaitoksella tuotettua jätteen käsittelyn yhteydessä syntynyttä lämpöä.
Yhtiön kokonaisliikevaihto oli 23,1 (19,1) milj. euroa. Tilikauden 2021 käyttökate laski 3,0 (3,3) milj. euroon. Tilikauden käyttökateprosentiksi muodostui 13,5 (17,3) %. Taloudellinen tulos oli kertomusvuonna edellisvuotta heikompi, ja liikevoitoksi muodostui 1,346 (1,657) milj. euroa. Tilikauden 2021 tulos oli 1,611 (1,846) miljoonaa euroa.
Tilikauden päättyessä taseessa oli korollista vierasta pääomaa yhteensä 2,7 (3,0) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten korollisten velkojen määrä oli vuoden lopussa 2,4 (2,7) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin tilikaudella suunnitelman mukaisesti. Uutta rahoitusta ei nostettu toimintavuoden aikana.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
TUNNUSLUKU | 2021 | 2020 | 2019 |
---|---|---|---|
Liikevoittoprosentti (%) | 6,0 | 8,6 | 5,5 |
Sijoitetun pääoman tuotto* (%) | 4,8 | 5,7 | 3,9 |
Omavaraisuusaste* (%) | 71,5 | 73,5 | 77 |
Suhteellinen velkaantuneisuus* (%) | 12,2 | 15,9 | 15,9 |
* Tunnuslukua laskettaessa liittymismaksut on luettu omaan pääomaan.
Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset
Vuoden aikana liiketoiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin tavanomaisesta poikkeavia tapahtumia.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja siihen liittyvistä riskeistä
Yhtiön liiketoimintanäkymät ovat vakaat. Uudet lämmitysmuodot kuten maalämpö ja lämpöpumput tulevat kilpailemaan lähivuosina myös perinteisillä kaukolämpöalueilla pientaloja suuremmissakin kiinteistöissä. Hyvinkään pohjavesialue käytännössä estää maalämpökaivojen sijoittamisen suurelta osin keskustan alueella. Lämmön tuotannon luotettavuus, edullinen hinta ja korkea asiakastyytyväisyys sekä hiilineutraalit lämmönlähteet ovat sellaisia kilpailutekijöitä, joilla yhtiö uskoo säilyttävänsä asiakaskuntansa ja kaukolämmön myynnin vakaana. Lämmönkäytön kasvu tulee vähitellen tasaantumaan mm. uusien energiatehokkaampien rakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuus-toimenpiteiden vaikutuksesta.
Kaukolämpöverkon pitkän tähtäimen saneerausohjelma on tärkeimpien siirtolinjojen osalta valmis, ja tulevina vuosina saneeraukset keskittyvät pienempien siirtojohtojen uudistamiseen. Viime vuosina kaukolämpöverkon ennakoimattomat vuodot ja siten lisäveden kulutus on saatu minimoitua onnistuneen kunnossapidon ja oikein ajoitettujen saneerausten ansiosta. Lämmönhankinnan näkökulmasta keskeiset riskit ovat ostolämmön toimitusvarmuus, jätteenpolton hukkalämpöjen kohtelu lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti sekä fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen nousu. Ostolämmön toimitusvarmuuden riskiä hallitaan pitämällä omat lämpökeskukset hyvässä käyttökunnossa. Jätteenpolton hukkalämpöjen lakisääteiseen kohteluun pyritään vaikuttamaan aktiivisella yhteistyöllä toimialajärjestöjen kanssa. Fossiilisten polttoaineiden hintariskiä hallitaan aktiivisella hankintapolitiikalla sekä selvittämällä vaihtoehtoja fossiilisen lämmöntuotannon korvaamiseksi hukka- ja/tai biopohjaisilla tuotantolähteillä. Toiminnan rahoitusriskit ovat pieniä, ja korollisen vieraan pääoman määrä taseessa on erittäin pieni. Lyhytaikaista rahoitusriskiä hallitaan ennusteilla ja konsernitilin luottolimiitillä. Merkittävimpiä omaisuuden vahinkoriskejä hallitaan vakuuttamalla.
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta
Kehittämistä tehtiin laajalla rintamalla koko vuoden 2021 ajan. Asiakasrajapintaan valmisteltiin kaukolämmön laajaa tuoteuudistusta, jossa osana uusia tuotteita asiakas saa myös laajasti lämmitykseen ja energiansäästöön liittyviä palveluita. Uudet tuotteet tulevat myyntiin 1.1.2022 alkaen. Kaukolämpöverkon ulkopuolisiin kohteisiin on myös vuoden 2021 aikana ensimmäistä kertaa tarjottu uusiutuvaan energiaan perustuvia hybridilämmitysratkaisuja, joihin sisältyy etävalvontapalvelu. Valvomopalvelu WiREen myynti kaupunkikonsernin ulkopuolelle aloitettiin, ja siihen liittyvä valvontapalvelu siirrettiin tehtäväksi yhtiön prosessivalvomossa.
Lämmöntuotannossa panostettiin tuotannon optimoinnin parantamiseen. Syyskuussa otettiin tuotantokäyttöön uusi tuotannon optimointijärjestelmä, jonka tavoitteena on tehostaa lämmönlähteiden käyttöä ja kaukolämpöverkon optimointia prosessivalvomon apuna. Optimointijärjestelmällä tavoitellaan merkittäviä säästöjä sekä euroissa että fossiilisten polttoaineiden käytössä. Omien lämpökeskusten kattavat elinkaariselvitykset valmistuivat keväällä, ja niiden perusteella lämpökeskukset ovat ikä huomioon ottaen erinomaisessa kunnossa. Sahanmäen lämpökeskuksella valmistauduttiin vanhojen öljysäiliöiden uusimiseen teettämällä suunnitelmat uudelle säiliölle. Omille kiinteistöille teetettiin myös laajat rakennustekniset kuntokartoitukset ja PTS-suunnitelmat.
Kausilämmön varastoinnista tehtiin selvitys yhteistyössä Riihimäen Kaukolämpö Oy:n, Fortum Waste Solutions Oy:n ja Paloheimo Oy:n kanssa. Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja hyödyntää laajemmin jätteenpolton hukkalämpöjä, jotka varastoitaisiin kesäaikana ja hyödynnettäisiin talvikaudella korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Merkittävimmät investoinnit
Vuonna 2021 toteutuneet investoinnit olivat yhteensä 1,4 (1,9) milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat uuden lisävesisäiliön rakentaminen Veikkarin lämpökeskukselle ja varavoimakoneen rakentaminen Sahanmäen lämpökeskukseen. Kaukolämpöverkon viimeisten runkoverkkosaneerausten valmistuttua vuonna 2020, saneerausten painopiste siirtyi pienempiin verkko-osuuksiin. Kallionopon erillisverkossa käynnistettiin investointihanke, jossa öljyä korvataan ilmasta-veteen -lämpöpumpuilla. Samalla erillisverkon lämpötilaa alennetaan 20-30 asteella, ja liitetään asiakaslaitteet valvomopalvelu WiREen jatkuvaan seurantaan.
Rahoitus- ja sijoituspolitiikka
Yhtiö kilpailuttaa lainansa yhdessä omistajansa Hyvinkään kaupungin kanssa. Yhtiön lainoilla on Hyvinkään kaupungin takaus. Yhtiön ja konsernin lyhytaikaisten rahoitustarpeiden hoitamista varten yhtiö sijoittaa varansa joko Hyvinkään kaupunkikonsernin tarpeisiin tai konsernitilille.
Henkilöstöä koskevat tiedot
Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa työskentelee keskimäärin 25 työntekijää. Henkilökunta-vaihdokset rekrytointien ja eläköitymisten kautta ovat vaikuttaneet ikärakenteeseen. Henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta.
Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut: | 2021 |
---|---|
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella | 26 |
Tilikauden palkat ja palkkiot (1.000 eur) | 1,637 |
Ympäristötiedot
Hyvinkään Lämpövoima Oy:llä on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät lämmöntuotantoon, mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä kaukolämpöverkkojen rakentamiseen. Toiminnalle on asetettu ympäristötavoitteet ja laadittu ympäristöohjelmat niiden saavuttamiseksi. Vuodelle 2021 oli asetettu 10 ympäristötavoitetta, ja ne toteutettiin lähes kokonaan suunnitelmien mukaisesti.
Yhtiöllä on yksi voimassa olevaa ympäristölupa Sahanmäen lämpökeskuksella. Sahanmäkeen haettiin uutta ympäristölupaa vuoden 2021 aikana. Suokadun ja Veikkarin lämpökeskusten ympäristöluvat päättyivät vuonna 2011, ja lämpökeskukset on rekisteröity lainsäädännön mukaisesti viranomaisten ylläpitämään ympäristösuojelun tietojärjestelmään.
Yhtiö on mukana Euroopan Unionin päästökaupassa. Uuden päästökauppakauden alkamiseen liittyen, vuoden 2021 aikana lämpökeskuksille haettiin uusia päästölupia. Vuonna 2021 omassa tuotannossa kului päästöoikeuksia 12.674 (2.993) tonnia. Päästöoikeuksia myytiin yhteensä 12.000 (0) tonnia.
Hyvinkään Lämpövoima on sitoutunut Energiatehokkuussopimuksessa tehostamaan kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon energiankäyttöä sekä tekemään energiatehokkuustoimia yhdessä asiakkaiden kanssa myös energian loppukäytössä vuosien 2017 - 2025 aikana. Suunniteltujen energiatehokkuustoimenpiteiden perusteella tavoitteet saavutetaan vuoden 2022 loppuun mennessä.
Voitonjakoehdotus
Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 4 226 640 euroa, josta tilikauden voitto on 1 611 095 euroa. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
osinkona jaetaan | 800 000 euroa |
jätetään omaan pääomaan | 3 426 640 euroa / 4 226 640 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Hallinto ja tilintarkastajat
Hallitukseen kuuluivat tilikauden päättyessä varsinaisina jäseninä:
Pentti Puhakka, puheenjohtaja
Onni Rostila, varapuheenjohtaja
Tuija-Linna Pirinen
Helena Parpala
Jarkko Vesa
Tilikauden päättymisen jälkeen hallituksen jäsen Jarkko Vesa on eronnut tehtävästään 19.1.2022. Tilinpäätöksen allekirjoittaa hänen tilalleen ylimääräisessä yhtiökokouksessa 1.3.2022 valittu uusi hallituksen varsinainen jäsen Juha Hakala.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI, KTM Sanna Kytömäki.
Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy, jonka vastuullisena tarkastajana toimi KHT Marko Tiilikainen.
Kirjanpitokirjat (KPL 3:8.1 §) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 §).
Tilikauden kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 §).