Toimintakertomus vuodelta 2023

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat

Alkuvuosi 2023 oli säätilaltaan poikkeuksellisen lauha. Loppuvuosi taas oli normaalivuotta selvästi kylmempi. Kaukolämmön myyntimäärä oli 324 (322) GWh.

Ukrainan sotaa seurannut energiakriisi helpottui vuoden 2023 alkupuolella, kun sähkön ja polttoaineiden markkinahinnat laskivat lauhasta talvesta johtuen. Energiakriisin seurauksena yhtiön lämmönhankinnan kustannukset olivat nousseet merkittävästi, ja kaukolämmön hintaa jouduttiin nosta-maan vuoden 2023 alusta. Puupellettien saatavuusongelmista johtuen yhtiö hankki alkuvuonna 2023 laivalastillisen pellettejä, jolla varmistettiin koko vuoden pellettitarve. Samalla laivauksella pellettejä myytiin myös kahdelle muulle energiayhtiölle. Maakaasun ja öljyn hankintakustannukset laskivat kevään aikana, mikä mahdollisti kaukolämmön hinnan alentamisen kesällä 2023.

Hyvinkäällä kaukolämmön kokonaishinta on kaukolämpöyhtiöiden hintavertailun mukaan kaikissa kiinteistöryhmissä valtakunnallisen keskihinnan alapuolella. Asiakaskiinteistöjen lukumäärä oli vuoden lopussa 1.993 kappaletta (1.990). Hyvinkään asukkaista noin 75 % on kaukolämmön piirissä.

Toimintakulujen suurin yksittäinen menoerä olivat lämmön hankinta ja omien laitosten polttoaine-kustannukset. Taulukossa 1 on kuvattu lämmönlähteiden osuudet kokonaislämmönhankinnasta. Bio- ja hukkalämpölämpöön perustuvien lämmönlähteiden osuus koko energianhankinnasta oli yhteensä 93 %.

Hukkalämpö on Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen jätteidenkäsittelylaitoksella tuotettua jätteen käsittelyn yhteydessä syntynyttä lämpöä.

 

Yhtiön kokonaisliikevaihto sisältäen liiketoiminnan muut tuotot oli vuonna 2023 30,1 (25,9) milj. eu-roa. Tilikauden 2023 käyttökate nousi 3,7 (2,8) milj. euroon. Tilikauden käyttökateprosentiksi muo-dostui 12,2 (10,8) %. Taloudellinen tulos parani selkeästi edellisvuodesta, ja liikevoitoksi muodostui 2,046 (1,187) milj. euroa. Tilikauden 2023 tulos oli 2,122 (1,486) miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä taseessa oli korollista vierasta pääomaa yhteensä 2,1 (2,4) milj. euroa. Pitkäaikaisten korollisten velkojen määrä oli vuoden lopussa 1,8 (2,1) milj. euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin tilikaudella suunnitelman mukaisesti. Uutta rahoitusta ei nostettu tilikauden aikana.

* Tunnuslukua laskettaessa liittymismaksut on luettu omaan pääomaan.

Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset

Vuonna 2023 yhtiö käynnisti 20 MW:n sähkökattilainvestoinnin. Osana sähkökattilahanketta yhtiö rakentaa Sahanmäkeen myös 110 kV:n sähköverkkoyhteyden. Sähkökattilalla voidaan tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon tai suunnitteilla olevaan lämpövarastoon silloin, kun sähkön markkinahinta on edullinen.

Kallionopon pienessä erillisverkossa otettiin käyttöön yhtiön ensimmäiset vesi-ilmalämpöpumput lämmöntuotannossa. Samalla Kallionopon kaukolämpöverkon lämpötiloja lasketaan merkittävästi energiatehokkuuden parantamiseksi. Muutoksen myötä Kallionopon alueen lämmöntuotanto on käytännössä kokonaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin tavanomaisesta poikkeavia tapahtumia.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja siihen liittyvistä riskeistä

Kaukolämmön liiketoimintanäkymät ovat vakaat ja kaukolämmön myyntimäärän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla lähivuosina säävaihtelu huomioiden. Kaukolämpöasiakkaille erityisen tärkeitä ovat lämmöntoimituksen luotettavuus, ennustettava hinnoittelu ja lämmöntuotannon hiilineutraalisuus. Tavoitteemme on irtautua Hyvinkään lämmöntuotannossa kokonaan fossiilisista polttoaineista lähivuosien aikana siten, että asiakashinnoittelu pidetään kilpailukykyisenä.

EU:sta tuleva sääntely tulee ohjaamaan eurooppalaiset kaukolämpöverkot nollapäästöisiksi vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulevat myös kiristymään. Pitkällä aikavälillä energiatehokkuuden parantuminen tulee vähentämään kaukolämmön kysyntää. Keskeisessä roolissa Hyvinkään lämmöntuotannon muutoksessa ovat sähköpohjainen lämmöntuotanto, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja suuri lämpövarasto. Yhtiö panostaa energiatehokkuuspalvelujen kehittämiseen asiakkaille.

Lämmönhankinnan näkökulmasta keskeiset riskit ovat ostolämmön toimitusvarmuus, jätteidenkäsittelyssä syntyvän hukkalämpöjen ja biopohjaisen lämmön kohtelu lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti sekä energian oston markkinahintojen nousu. Ostolämmön toimitusvarmuuden riskiä hallitaan pitämällä omat lämpökeskukset hyvässä käyttökunnossa. Jätteidenkäsittelyn hukkalämpöjen ja biopohjaisen lämmön lakisääteiseen kohteluun pyritään vaikuttamaan aktiivisella yhteistyöllä toimialajärjestöjen kanssa. Energian hankinnan hintariskiä hallitaan aktiivisella hankintapolitiikalla sekä lämmöntuotantostrategian muutoksella.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Suurimmat käynnissä olevat kehityshankkeet liittyvät lämmöntuotantostrategian muutokseen hiili-neutraaliksi. Lämmön suuren kausivarastointihankkeen tavoitteena on varastoida käytöstä poistetulle sorakuopalle rakennettavaan vesivarastoon erilaisia teollisia hukkalämpöjä, joita puretaan kauko-lämpöverkkoon keskitalvella vähentäen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle investointitukea noin 7,7 milj. euroa. Yhtiön tavoitteena on käynnistää hankkeen toteutusvaihe loppuvuodesta 2024, kun alueen kaavaprosessi ja ympäristöluvitus on saatu valmiiksi. Yhtiö selvitti vuoden 2023 aikana myös uusien hukkalämpökohteiden hyödyntämistä Hyvinkään alueella. Kehittämiseen panostettiin lisäksi vahvasti asiakkaiden energiatehokkuus- ja kiinteistöratkaisuissa.

Merkittävimmät investoinnit

Vuonna 2023 toteutuneet investoinnit olivat yhteensä 3,1 (2,0) milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat sähkökattilan rakentaminen, kaukolämpöverkon saneeraus, kaukolämpöliittymien rakentaminen, Kallionopon lämpöpumppuhanke ja lämmön kausivarastointihanke.

Rahoitus- ja sijoituspolitiikka

Yhtiö kilpailuttaa lainansa yhdessä omistajansa Hyvinkään kaupungin kanssa. Yhtiön lainoilla on Hyvinkään kaupungin takaus. Yhtiön ja konsernin lyhytaikaisten rahoitustarpeiden hoitamista varten yhtiö sijoittaa varansa joko Hyvinkään kaupunkikonsernin tarpeisiin tai konsernitilille.

Ympäristötiedot

Hyvinkään Lämpövoima Oy:llä on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät lämmöntuotantoon, mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä kaukolämpöverkkojen rakentamiseen. Olemme asettaneet toiminnallemme ympäristötavoitteet ja laatineet ympäristöohjelmat tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vuodelle 2023 oli asetettu 10 ympäristötavoitetta, ja ne toteutettiin lähes kokonaan suunnitelmien mukaisesti.

Yhtiöllä on yksi voimassa olevaa ympäristölupa Sahanmäen lämpökeskuksella. Uusi ympäristölupa sai lainvoiman syksyllä 2022. Suokadun ja Veikkarin lämpökeskukset on rekisteröity lainsäädännön mukaisesti viranomaisten ylläpitämään ympäristösuojelun tietojärjestelmään.

Yhtiö on mukana Euroopan Unionin päästökaupassa. Yhtiön lämpökeskuksilla on voimassa olevat päästöluvat. Vuonna 2023 Hakakallion lämpökeskus poistettiin käytöstä tarpeettomana, ja sen päästölupa peruutettiin. Vuonna 2023 omassa tuotannossa kului päästöoikeuksia 6,995 (6,789) tonnia. Päästöoikeuksia ei myyty eikä ostettu vuoden 2023 aikana.

Hyvinkään Lämpövoima on sitoutunut Energiatehokkuussopimuksessa tehostamaan kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon energiankäyttöä sekä tekemään energiatehokkuustoimia yhdessä asiakkaiden kanssa myös energian loppukäytössä vuosien 2017 – 2025 aikana. Energiatehokkuussopimuksen mukaiset tavoitteet on jo saavutettu.

Yhtiön uusiutuvilla energialähteillä tuotettu lämpö on varmennettu alkuperätakuujärjestelmän mu-kaisesti. Vuonna 2023 alkuperätakuujärjestelmään lisättiin Kallionopon uudet vesi-ilmalämpöpumput.

Vuoden 2023 alusta biomassan kestävyyskriteerit laajentuivat koskemaan biomassan käyttöä myös Hyvinkään Lämpövoimalla. Yhtiö rakensi käyttöönsä kestävyysjärjestelmän, jonka ulkopuolinen auditoija varmentaa.

Ympäristöasioista kerrotaan tarkemmin yhtiön nettisivuillaan julkaisemassa vuosi- ja vastuullisuus-katsauksessa. Katsauksella ei ole ulkopuolista varmennusta.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallinto ja tilintarkastajat

Hallitukseen kuuluivat tilikauden aikana varsinaisina jäseninä:

Pentti Puhakka, puheenjohtaja
Onni Rostila, varapuheenjohtaja
Tuija Linna-Pirinen, jäsen
Helena Parpala, jäsen
Juha Hakala, jäsen

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI, KTM Sanna Kytömäki.

Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy, jonka vastuullisena tarkastajana toimi KHT Marko Tiilikainen.

 

Kirjanpitokirjat (KPL 3:8.1 §) on säilytettävä vähintään 10 vuotta
tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 §).
Tilikauden kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta
sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 §).