Toimintakertomus vuodelta 2025
Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
Vuosi 2025 oli säätilaltaan normaalia lämpimämpi. Kaukolämmön myyntimäärä oli 296 (319) GWh ja jäi selkeästi keskimääräistä vuotta pienemmäksi. Alku- ja loppuvuoden normaalia lämpimämmän sään johdosta kalliimpien varapolttoaineiden käyttö jäi edellisvuosia pienemmäksi.
Vuosi 2025 oli energiamarkkinoiden näkökulmasta kohtuullisen normaali vuosi. Puupohjaisten polttoaineiden saatavuus oli hyvä, mutta hinnat jatkoivat edelleen nousuaan. Sähkön hinta vaihteli merkittävästi ajankohdasta riippuen, mutta erityisesti kesäaikana oli paljon edullisen sähkönhinnan tunteja. Jätteiden käsittelystä syntyvän lämmön kustannukset kasvoivat hieman vuoden 2025 aikana. Maakaasun hinnat pysyivät tasaisina.
Hyvinkäällä kaukolämmön kokonaishinta on kaukolämpöyhtiöiden hintavertailun mukaan kaikissa kiinteistöryhmissä valtakunnallisen keskihinnan alapuolella. Asiakaskiinteistöjen lukumäärä oli vuoden lopussa 1.997 kappaletta (1.997). Hyvinkään asukkaista noin 75 % on kaukolämmön piirissä.
Toimintakulujen suurin yksittäinen menoerä olivat lämmön hankinta ja omien laitosten polttoaine- kustannukset. Taulukossa 1 on kuvattu lämmönlähteiden osuudet kokonaislämmönhankinnasta. Uusiutuvilla lämmönlähteillä sekä jätteidenkäsittelyssä ja muussa teollisuudessa syntyvillä hukkalämmöillä tuotetun kaukolämmön yhteenlaskettu osuus oli vuonna 2025 yhteensä 95,2 %.
Lämmönlähteiden osuudet kokonaislämmönhankinnasta Hyvinkäällä
| Lämmönlähteiden osuudet (%) | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Jätteidenkäsittelyssä syntyvä hukkalämpö | 84,5 | 83,5 | 84,9 |
| Sähkökattiloilla tuotettu lämpö | 5,2 | 0 | 0 |
| Pelletti | 3,6 | 4,5 | 6,0 |
| Kaatopaikkakaasu | 0,9 | 0,9 | 1,1 |
| Teollisuuden hukkalämpö | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
| Lämpöpumput | 0,5 | 0 | 0 |
| Maakaasu | 4,5 | 8,9 | 6,0 |
| Öljy | 0,3 | 1,6 | 1,6 |
Lämmönlähteiden osuudet lämmönhankinnasta Hyvinkäällä (%).
Yhtiön kokonaisliikevaihto sisältäen liiketoiminnan muut tuotot olivat vuonna 2025 28,5 (28,7) milj. euroa. Tilikauden 2025 käyttökate nousi 6,4 (4,6) milj. euroon. Tilikauden käyttökateprosentiksi muodostui 22,5 % (16) %. Taloudellinen tulos parani selkeästi edellisvuodesta, ja liikevoitoksi muodostui 4,556 (2,392) milj. euroa. Tilikauden 2025 tulos oli 3,478 (2.347) miljoonaa euroa.
Tilikauden päättyessä taseessa oli korollista vierasta pääomaa yhteensä 7,1 (5,8) milj. euroa. Pitkäaikaisten korollisten velkojen määrä oli vuoden lopussa 6,5 (5,1) milj. euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin tilikaudella suunnitelman mukaisesti. Uutta rahoitusta nostettiin lämpövarastoinvestointia varten 2,0 miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
| TUNNUSLUKU | 2025 | 2024 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 28 043 508 | 28 650 849 | 29 336 726 |
| Liikevoitto | 4 555 720 | 2 392 026 | 2 045 824 |
| Liikevoitto % liikevaihdosta | 16,2 % | 8,3 % | 7,0 % |
| Oman pääoman tuotto-% | 11,9 % | 8,5 % | 7,8 % |
| Omavaraisuusaste | 68,4 % | 69,3 % | 73,6 % |
* Tunnuslukua laskettaessa liittymismaksut on luettu omaan pääomaan.
Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset
Yhtiö on tehnyt päätökset uudesta lämmöntuotantostrategiasta, ja siihen liittyvät suuret investoinnit ovat käynnissä. Ensimmäinen sähkökattila valmistui keväällä 2025 ja samalla otettiin käyttöön 110 kV:n sähköverkkoyhteys. Sähkökattilalla voidaan tuottaa 100 %:sti uusiutuvaa lämpöä kaukolämpöverkkoon ja myöhemmin myös rakenteilla olevaan lämpövarastoon silloin, kun sähkön markkinahinta on edullinen.
Suuren lämpövaraston rakentaminen Kulomäen käytöstä poistetulle sorakuopalle käynnistettiin loppuvuodesta 2025. Lämpövarastossa olevaan veteen ladattu lämpö puretaan kaukolämpöverkkoon talvikaudella vähentäen fossiilisten ja kalliimpien polttoaineiden käyttöä. Hankkeelle on saatu työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea noin 7,7 milj. euroa. Hankkeen toteutus käynnistettiin loppusyksystä 2025 ja hankkeen suunniteltu valmistumisajankohta on syksy 2027. Lämpövaraston lisäksi tehtiin päätös uuden sähkökattilan rakentamisesta ja siihen liittyen kaukolämpöverkon vahvistamisesta. Lämpövarastohanke ja uusi sähkökattila tullaan rahoittamaan osittain uusilla lainoilla. Tämä tulee kasvattamaan yhtiön vieraan pääoman määrää vuoden 2027 loppuun mennessä merkittävästi.
Maaliskuussa 2025 yhtiö perusti uuden hankeyhtiön nimeltään Datakeskuslämpö Oy yhdessä Nivos Vesi ja Lämpö Oy:n kanssa. Molemmat osapuolet omistavat yhtiön puoliksi, mistä johtuen Hyvinkään Lämpövoima Oy on ollut tytäryhtiön perustamisesta alkaen konserni. Tytäryhtiöllä ei ollut liiketoimintaa vuonna 2025.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin tavanomaisesta poikkeavia tapahtumia.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja siihen liittyvistä riskeistä
Kaukolämmön liiketoimintanäkymät ovat vakaat ja kaukolämmön myyntimäärän odotetaan pysyvän lähivuosina nykyisellä tasolla säävaihtelu huomioiden. Rakentamisen yleisestä matalasuhdanteesta johtuen uusia kiinteistöjä on rakennettu Hyvinkäälle aikaisempia vuosia vähemmän ja kaukolämpöverkon asiakasmäärä on säilynyt ennallaan. Kaukolämpöasiakkaille erityisen tärkeitä ovat lämmöntoimituksen luotettavuus, ennustettava hinnoittelu ja lämmöntuotannon CO2-päästöt.
Yhtiön tavoitteena on vähentää oman tuotannon fossiilisten polttoaineiden (maakaasu, öljy) käyttö lähes nollaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Muutos liittyy Hyvinkään uuteen lämmöntuotantostrategiaan, jossa sähköpohjaista tuotantokapasiteettia kasvatetaan merkittävästi, ja investoidaan suureen lämpövarastoon.
Energiatehokkuuslainsäädäntö ohjaa eurooppalaiset kaukolämpöverkot vähentämään CO2-päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulevat myös kiristymään. Pitkällä aikavälillä energiatehokkuuden parantuminen tulee vähentämään kaukolämmön kysyntää. Rakentamislain ja rakennusten E-lukulaskennan valmisteilla olevat muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa kaukolämmön asemaan.
Lämmönhankinnan näkökulmasta keskeiset riskit ovat ostolämmön ja polttoaineiden toimitusvarmuus, jätteidenkäsittelyssä syntyvien hukkalämpöjen, biopohjaisen ja sähkökattiloilla tuotetun lämmön kohtelu lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti sekä ostolämmön, polttoaineiden ja sähkön markkinahintojen nousu. Ostolämmön toimitusvarmuuden riskiä hallitaan pitämällä omat lämpökeskukset hyvässä käyttökunnossa. Jätteidenkäsittelyn hukkalämpöjen, biopohjaisen lämmön ja sähkökattiloilla tuotetun lämmön lakisääteiseen kohteluun pyritään vaikuttamaan aktiivisella yhteistyöllä toimialajärjestöjen kanssa ja investoimalla sähköpohjaiseen lämmöntuotantoon. Energian hankinnan hintariskiä hallitaan aktiivisella hankintapolitiikalla sekä lämmöntuotantostrategiaa kehittämällä.
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta
Suurimmat käynnissä olevat kehityshankkeet liittyvät lämmöntuotantostrategian muutokseen. Lämpövaraston lisäksi vuoden 2025 aikana valmisteltiin uuden sähkökattilan rakentamista.
Yhtiö toteutti kaukolämmön kysyntäjouston pilottihankkeen talvikaudella 2024 – 2025. Pilotin hyvien tulosten perusteella kysyntäjoustoa lähdettiin laajentamaan. Asiakkaille tuotiin tarjolle uusi TakuuSäästö-palvelu, jonka avulla asiakkaat pystyvät säästämään energiaa ilman investointia.
Merkittävimmät investoinnit
Vuonna 2025 toteutuneet investoinnit olivat yhteensä 7,1 (5,5) milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat lämpövarastohanke ja kaukolämpöverkon saneeraus.
Rahoitus- ja sijoituspolitiikka
Yhtiö kilpailuttaa lainansa yhdessä omistajansa Hyvinkään kaupungin kanssa. Yhtiön lainoilla on Hyvinkään kaupungin takaus. Yhtiön ja konsernin lyhytaikaisten rahoitustarpeiden hoitamista varten yhtiö sijoittaa varansa joko Hyvinkään kaupunkikonsernin tarpeisiin tai konsernitilille.
Henkilöstöä koskevat tiedot
Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa työskentelee keskimäärin 26 työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Tilikauden palkat ja palkkiot olivat yhteensä 2,0 milj. €.
| Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut: | 2025 |
|---|---|
| Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella | 26 |
| Henkilöstön keski-ikä | 47 vuotta |
| Tilikauden palkat ja palkkiot (1.000 eur) | 2,0 |
Ympäristötiedot
Hyvinkään Lämpövoima Oy:llä on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät lämmöntuotantoon, mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä kaukolämpöverkkojen rakentamiseen. Olemme asettaneet toiminnallemme ympäristötavoitteet ja laatineet ympäristöohjelmat tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vuodelle 2025 oli asetettu 8 ympäristötavoitetta, joista toteutui kokonaan puolet.
Yhtiöllä on yksi voimassa olevaa ympäristölupa Sahanmäen lämpökeskuksella. Uusi ympäristölupa sai lainvoiman syksyllä 2022. Suokadun ja Veikkarin lämpökeskukset on rekisteröity lainsäädännön mukaisesti viranomaisten ylläpitämään ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Kulomäkeen rakennettavalle lämpövarastolle on saatu lainvoimainen vesilupa alkuvuonna 2025.
Yhtiö on mukana Euroopan Unionin päästökaupassa. Yhtiön lämpökeskuksilla on voimassa olevat päästöluvat. Vuonna 2025 omassa tuotannossa kului päästöoikeuksia 3.439 (7.901) tonnia. Päästöoikeuksia myytiin 5.000 tonnia vuoden 2025 aikana.
Hyvinkään Lämpövoima on sitoutunut Energiatehokkuussopimuksessa tehostamaan kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon energiankäyttöä sekä tekemään energiatehokkuustoimia yhdessä asiakkaiden kanssa myös energian loppukäytössä vuosien 2017 - 2025 aikana. Energiatehokkuussopimuksen mukaiset tavoitteet saavutettiin useita vuosia etuajassa. Yhtiö on liittynyt uuteen kaukolämmön jakelun ja myynnin energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026 – 2035.
Yhtiön uusiutuvilla energialähteillä tuotettu lämpö on varmennettu alkuperätakuujärjestelmän mukaisesti. Vuonna 2025 alkuperätakuulämmön määrä kasvoi sähkökattilasta ja teollisuudesta saatavan hukkalämmön myötä. Yhtiön lämmöntuotannossa käyttämä biomassa on varmennettu kestävyysjärjestelmän mukaisesti.
Ympäristöasioista kerrotaan tarkemmin yhtiön nettisivuillaan julkaisemassa vuosi- ja vastuullisuuskatsauksessa. Katsauksella ei ole ulkopuolista varmennusta.
Yhtiön osakkeet
Yhtiöllä on 118 000 osaketta, joiden nimellisarvo on 16,8187926 euroa/ kpl. Kukin osake oikeuttaa 1 ääneen yhtiökokouksessa. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.
Voitonjakoehdotus
Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 10 160 842 euroa, josta tilikauden voitto on 3 478 366 euroa. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| Osinkona jaetaan | 900 000 euroa |
| Jätetään omaan pääomaan | 9 260 842 euroa / 10 160 842 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Hallinto ja tilintarkastajat
Hallitukseen kuuluivat tilikauden aikana:
Pentti Puhakka, puheenjohtaja
Onni Rostila, varapuheenjohtaja 1.9.2025 asti
Arto Järvinen, varapuheenjohtaja 1.9.2025 alkaen
Susanna Anjala, jäsen 1.9.2025 alkaen
Juha Hakala, jäsen 1.9.2025 asti
Tuija Linna-Pirinen, jäsen
Helena Parpala, jäsen 1.9.2025 asti
Vesa Piekkari, jäsen 1.9.2025 alkaen
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut DI, KTM Sanna Kytömäki.
Yhtiökokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jonka vastuullisena tarkastajana toimi KHT, JHT Outi Koskinen.
Kirjanpitokirjat (KPL 3:8.1 §) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 §). Tilikauden kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 §).