Tietopankki - Asiakkaan avuksi

Tietopankkiin on koottu asiakkaidemme käyttöön mm. ohjeita, linkkejä ja tilastotietoja kaukolämpöön liittyen. Mikäli et täältä löydä hakemaasi ohjetta tai tietoa kaukolämpöön liittyen, toivomme siitä palautetta asiakaspalveluumme. Lisäämme sen Tietopankkiin ja palkitsemme palautteesta.





Oletko ryhtymässä kaivuutöihin tai mietitkö kaukolämpöliittymän hankkimista? Aina ennen kaivuutöiden aloitusta tarkista kaukolämpö- ja maakaasujohtojen tarkat sijaintitiedot soittamalla puh. 0800 133 544 tai tekemällä näyttöpyyntö palvelussa https://www.kaivulupa.fi/. Normaalivarauksella tehdyt näytöt ovat maksuttomia. 

Kaukolämpöjohtojen sijaintitietoihin pääset tutustustumaan alla olevan linkin takaa löytyvän Hyvinkään kaupungin karttapalvelun avulla valitsemalla johtotiedot.

Hyvinkään karttapalvelu

 


 

Asiakaspalvelumme auttaa laskutukseen, asiakastietoihin ja sopimuksiin liittyvissä asioissa. Viimeisimmät laskutus- ja kulutustiedot löydät myös kuukausittain toimitettavalta laskulta tai kirjautumalla Online-palveluun.

Alta löydät Online-palvelun asiakasohjeen:

Online-ohje

Omistajan vaihto tehdään Sopimuksen siirtolomakkeella, joka toimitetaan vanhan omistajan allekirjoitetuksella varustettuna Asiakaspalveluun. Siirtolomakkeen löydät oheisesta linkistä.

Lisätietoja

Sirpa Lilja

p. (019) 4580 215.

etunimi.sukunimi@hlv.fi


Kiertotalouden yhteistyökumppanit

Fortum Waste Solutions Oy

Gasum Oy

Hyvinkään kaupunki

Kiertokapula Oy

Riihimäen kaukolämpö Oy

Lisätietoa kaukolämmöstä

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry

Energiateollisuus ry

Lisätietoa maakaasusta

Suomen kaasuyhdistys

LVI-urakoitsijoita

LVI-Lehtimäki

Riihimäen öljypoltinhuolto

Lämmönjakokeskusten valmistajia

Alfalaval

Danfoss

HögforsGST

Gebwell

WTT Group

Lämmönjakokeskuspumppujen valmistajia

Grundfoss

Wilo

Lämmönjakokeskussäädin valmistajia

Ouman

Siemens

Mittarivalmistajat

Kamstrup

Landis+Gyr

Rakennusten energiansäästön asiantuntijapalveluita

Raksystems


Lämmitystarveluvun (astepäiväluku) avulla korjataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen.

Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17°C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981-2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua Hyvinkäällä. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10°C ja syksyllä yli +12°C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

 

Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesa Heina Elo Syys Loka Marras Joulu
2018 622 725 704 373 44 25 0 0
2017 634 590 514 451 215 53 12 34 184 385 461 529
2016 905 526 535 370 46 33 5 12 140 404 542 575
2015 627 502 499 366 184 15 0 5 115 404 393 480
2014 788 485 496 350 198 51 5 23 163 381 463 590
2013 725 565 760 444 60 0 0 11 121 346 431 506
2012 717 749 544 401 136 24 0 31 142 374 435 767
2011 717 821 590 321 117 0 0 0 73 318 401 491
2010 942 743 616 380 139 0 0 39 153 410 585 838
2009 681 636 602 370 108 56 0 11 106 452 461 734
2008 560 505 564 321 159 8 0 33 225 304 465 537
2007 636 781 457 338 102 0 0 47 166 347 529 496
2006 695 743 743 377 135 23 0 0 72 326 494 461
2005 576 648 732 386 163 17 0 16 104 318 414 663
2004 759 654 567 360 187 24 0 29 121 374 530 557
2003 858 640 564 428 119 8 0 43 131 435 443 579
2002 662 516 538 319 103 0 0 0 200 541 617 808
normaali 712 664 598 387 156 20 4 30 187 375 518 655


Kaukolämpöjärjestelmä

Kaukolämmön siirtojohto

Kaukolämpöverkon johto-osuus tuotantolaitoksen ja liittymän välillä. 

Kaukolämpöliittymä

Kaukolämpöverkon osa, joka muodostuu siirtojohdosta asiakkaan rakennukseen menevästä liitymisjohdosta ja kaukolämmön mittauskeskuksesta.

Kaukolämmön mittauskeskus

Kaukolämpöliittymän osa, jossa sijaitsee kaukolämpömittari, suodatin sekä tarvittavat sulku-, tyhjennys- ja täyttöventtiilit.

Kaukolämmön alajakokeskus eli lämmönjakokeskus

Lämmönjakokeskuksen välityksellä siirretään kaukolämpöveden lämpöenergia asiakkaan rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysverkkoon. Keskus muodostuu lämmönsiirtimistä, kiertovesipumpuista, säätimistä, säätöventtiileistä. 

Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä

Rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa järjestelmässä kiertävän veden avulla siirretään lämpöenergia kulutuslaitteille, kuten seinäpattereille. Seinäpattereilla olevien patteriventtiileiden (termostaattien) avulla säädetään haluttu huonelämpötila.

Kaukolämmön mittaaminen

Etäluenta

Kaukolämpömittarit luetaan langattomasti asiakkaan kaukolämpöverkolta. Luenta tapahtuu päivittäin tai kuukausittain.

Energian kulutus (kWh tai MWh)

Kaukolämpömittarin kuukausi- tai tuntitason lukemista laskettu kaukolämmön kulutustieto. Tyypillisesti omakotitalon energiankulutus on vuodessa n. 10-20MWh.

Tilavuusvirta (m³)

Kaukolämpömittarin kuukausi- tai tuntitason lukemista laskettu kaukolämmön kiertänyt vesimäärä. 

Menoveden lämpötila (°C)

Asiakkaan lämmönsiirtimelle tulevan kaukolämpöveden lämpötila.

Paluuveden lämpötila (°C)

Asiakkaan lämmönsiirtimeltä lähtevän kaukolämpöveden lämpötila.

Jäähtymä (°C)

Kaukolämpöveden laskennallinen jäähtymä. Laitteiden toimiessa oikein tämä arvo on lämmityskaudella 25 °C ja 60 °C välillä.

Jäähtymän laskentakaava =(kyseisen jakson energiankulutus×1000)/(kyseisen jakson tilavuusvirta×1.163)

Maksut ja maksuperusteet

Tilausteho

Tilausteholla tarkoitetaan suurinta asiakkaan käytettävissä olevaa tuntista kaukolämpöveden virtausta/tehoa

Liittymismaksu

Kaukolämmön liittymismaksulla katetaan kaukolämpöliittymän rakentaminen. Liittymismaksuun sisältyvät asiakkaan LVI-suunnitelmien tarkastaminen, liittymisjohdon suunnittelu ja rakentaminen tontilla, mittauskeskuksen rakentaminen sekä asiakaslaitteiden tarkastaminen.

Perusmaksu

Perusmaksulla katetaan pääosa kiinteistä kustannuksista eli lämmön tuotantolaitosten ja verkon rakentamisen ja ylläpidon sekä hallinnon kustannuksista. Perusmaksun suuruus määräytyy tilaustehon ja kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Energiamaksu

Energiamaksuilla katetaan lämmönhankinnan muuttuvia kustannuksia, joista polttoainekustannukset energiaveroineen ja päästöoikeusmaksuineen muodostavat ylivoimaisesti suurimman osuuden. Energiamaksu määräytyy kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

 



Kaukolämmön liittymis- ja käyttökustannukset

Mitä kaukolämpöön liittyminen ja käyttö maksaa?

Esimerkkikohteiden (omakoti-, rivi- ja kerrostalo) kustannusarviot löydät oheisesta taulukosta.

Mitä maksaa kaukolämpöliittymä omakotitaloon?

Kaukolämpöliittymä maksaa omakotitaloon tyypillisesti n. 3000-6000€ riippuen liittymisjohdon pituudesta. 

Mitä maksaa omakotitaloon kaukolämpölaitteisto?

Tyypillisesti uudistaloon kaukolämpöliittymä ja lämmönjakokeskus maksavat yhteensä n. 8000-10000€. Vanhempiin omakotitaloihin sisältyen vanhan lämmitysjärjestelmän purku hinta on yhteensä n. 10000-15000€. Muutostöiden yhteydessä Hyvinkäällä tulee yleensä öljysäiliö poistaa. Kaukolämpöliittymä on arvonlisäveroton ja lämmönjakokeskus asennuksinen sisältää alv 24%.

Mitä maksaa vesikuution lämmitys?

Kylmän veden (+8 asteisen) lämmittäminen +58 asteiseksi lämpimäksi käyttövedeksi kuluttaa energiaa noin 58,2 kWh/vesikuutio. Kertomalla tämä kaukolämmön energiahinnalla saadaan arviohinta lämmitetylle vesikuutiolle. Hyvinkääläisellä kaukolämmön hinnalla vesikuutiolla tulee hintaa n. 3,5€/vesikuutio. 

Lue lisää käyttöveden kulutuksesta esimerkiksi Motivan sivuilta oheisesta linkistä.

Mitä maksaa omakotitalon lämmönjakokeskuksen saneeraus?

Tyypillisesti saneeraus maksaa n. 5500-6000€ (sis. alv 24%). Lämpövoiman asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa tarkemman hinta-arvion kanssa.

Kaukolämmön kulutusseuranta

Kuinka paljon omakotitalo kuluttaa kaukolämpöä?

Tyypillisesti omakotitalot kuluttavat nykyisin n. 10-20MWh kaukolämpöä vuodessa. 

Haluaisin tietää kaukolämmön kulutustietoni, miten pääsen seuraamaan niitä?

Kulutustietoja pystyt seuraamaan esimerkiksi Online-palvelun kautta. Kulutustiedot löytyvät myös kuukausittain toimitettavalta laskulta.

Miten käytän online-palvelua ja mistä saan tunnukset?

Online-palveluun pääset rekisteröitymään etusivulla olevasta linkistä. Löydät sieltä myös ohjeet rekisteröitymiseen.

Haluaisin lisätietoa lämmönkäytön raportistani?

Mikäli jokin asia askarruttaa raportissa, autamme tarvittaessa Lämpövoiman asiakaspalvelussa.

Lämpösopimukset

Mitä sopimuksia tulee tehdä hankkiessani kaukolämmön kotiini?

Asiakas tekee Lämmönmyyjän kanssa Lämpösopimuksen ja lämmönjakokeskuksen asentavan urakoitsijan kanssa urakkasopimuksen.

Olen myynyt asunnon, miten Lämpösopimus siirretään uudelle omistajalle?

Omistajanvaihdos tehdään Sopimuksen siirto-lomakkeella, tässä lomakkeelle linkki

Lämmönjakokeskuksen käyttö

Miten käytän lämmönjakokeskusta?

Lämmönjakokeskuksen toimintaa ohjataan keskuksen mukana tulevalla säätimellä (suuremmissa kohteissa keskus voi olla kytkettynä kiinteistöautomaatioon) sekä tarvittavilta käyttölaitteilta esim. kiertovesipumpuilta ja omavoimaisilta säätöventtiileiltä. Lisätietoa säätimien käytöstä löydät valmistajien sivuilta (tavallisimmat säädinvalmistajat ovat Fidelix, Ouman, Siemens) tai pyytämällä asiakaspalvelustamme käytönopastusta. 

Tuleeko keskuksen toimintaa seurata?

Keskus on lähes käyttö ja huolto vapaa. Tyypillisesti riittää, kun käy tarkastamassa keskuksen silmämääräisesti noin kerran kuukaudessa mahdollisten tippavuotojen varalta. 

Tarvitseeko lämmityspiirin pumppu sulkea kesäksi?

Lämmityspiirin pumppua ei ole suositeltavaa sammuttaa kesäksi. Mikäli pumppu sammutetaan, kannattaa käyttää päällä esimerkiksi kerran viikossa vikaantumisen välttämiseksi. Nykyaikaiset kiertovesipumput eivät juuri kuluta sähköä.

Lämmönjakokeskuksen kunnossapito ja saneeraus

Mikä on lämmönjakokeskuksen tyypillinen käyttöikä?

Lämmönjakokeskuksen käyttöikä on tyypillisesti vähintään 25 vuotta. 

En saa lämmintä käyttövettä tai rakennuksen lämmitys ei toimi, missä vika?

Soittamalla asiakaspalveluun tai vikapäivystykseen Lämpövoiman asiantuntija tulee tarkastamaan laitteiston toimintakunnon ja ohjeistaa tarvittaessa jatkotoimenpiteiden osalta.

Miten usein kaukolämmön mittauskeskuksen mutasuodatin tulee puhdistaa?

Mutasuodatinta ei tarvitse juurikaan puhdistaa ja puhdistus toteutetaan tarpeen mukaan. Puhdistuksen suorittaa Lämpövoiman asentaja.

Mitä vaatimuksia urakoitsijalla on koskien lämmönjakokeskussaneerauksia?

Saneerausten osalta tulee noudattaa alan yleistä suositusta K1/2013.

https://energia.fi/files/502/JulkaisuK1_2013_20140509.pdf

Lisäksi urakoitsijalla tulee olla suosistuksen K2/2010 mukainen KKL-pätevyys.

https://energia.fi/files/588/SuositusK2_2010_Kaukolammityslaitteidenasennus-urakoitsijan_ja_...pdf

Epäilen, että rakennuksessa on asbestia ja pitäisi aloittaa putkiston saneeraus, mitä teen?

Asbestipurkutyöt ovat luvanvaraista. Ennen asbestipurkutöihin ryhtymistä kannattaa kääntyä asbestiasiantuntijan puoleen.